Terveysfriikin ruokasuositukset

Terveysfriikki teilaa yleiset ruokasuositukset

Ei karkkia, vain tummaa suklaata. Ei hampurilaisia, ei perunalastuja, ehdottomasti ei energiajuomia. Pietarsaarelainen funktionaalisen lääketieteen neuvoja Taru Leino suhtautuu fanaattisesti ruokaan ja terveyteen. Hän kampanjoi laadukkaan ruuan puolesta ja tyrmää omiin tutkimuksiinsa viitaten päiväkotiruuan sekä osin ruokaympyränkin.

Leino ravistelee yleisiä ravintokäsityksiä oikein kunnolla. Hän elää kuin opettaa: omat lapset eivät saa maitotuotteita, eivätkä varsinkaan viljaa.

– Lapsille pitää tarjota monipuolista ravintoa, jossa on proteiinia. Ruokalistalla saa olla muun muassa proteiinin lähteenä vaaleaa lihaa eli kanaa ja kalaa sekä papuja, linssejä ja pähkinöitä.

Maitoa Leino ei lastensa juomaksi kelpuuta.

– Korvakierteet, nuhat ja tulehdukset johtuvat osin maidosta ja viljan gluteenista. Prosessi, jolla maitoa valmistetaan eli pastörointi ja homogenisointi, ovat syypäänä tähän kaikkeen. Ihmisen keho ei Leinon näkemyksen mukaan ”ymmärrä” koko lopputulosta ja siksi tuloksena on sairastumisia.

Karkkia Leinonkin perheessä syödään, mutta tiukan harkitusti – Taru Leino kelpuuttaa lapsilleen karkeista vain tumman suklaan.

– Limsaa lapset ovat päässeet maistamaan, koska eräs virvoitusjuomavalmistaja toi markkinoille luonnonmukaisesti makeutetun juoman. Maissipohjaisia sipsejä lapset myös saavat.

Leinon omat heikkoudet ovat tumma suklaa ja luomukahvi. Siihen se sitten jääkin.

– Olet, mitä syöt, ja sitä olet, mitä sulatat, Leino tiivistää.

Taistelu terveydestä päiväkotiruokaa vastaan

Taru Leino on tutkinut lasten päiväkotiruokailua. Viime vuonna hän laski ruuasta erilaiset ravinnearvot, ja siitä alkoi taistelu päiväkotiruokaa vastaan. Leino huolestui lastensa terveydestä.

– Se ruoka, mitä päiväkodeissa tarjotaan saa maksaa 90 senttiä per annos, Leino huomauttaa.

Nykylasten ruokavalion Leino linjaa einesvoittoiseksi.

– Liian vähän omega3-rasvahappoja. Sitä kautta lapsille on tullut enemmän autoimmuunisairauksia. Kuten diabetesta, astmaa, reumaa, eri ihottumia, ruoka-aineallergioita.

Leino osoittaa syyttävän sormensa ruokateollisuuden suuntaan. Ennen vanhaan kaikilla oli oma puutarha, missä kasvatettiin puhdasta ravintoa.

– Kiire vaikuttaa myös siihen, mitä syödään. Ostetaan kaupasta, mitä äkkiä saadaan.

Mutta paluuta omavaraistalouteen ei ole. Sen Leino myöntää. Luomu on tullut tilalle ja tälle muutokselle Leino liputtaa tyytyväisenä. Leino tarkkailisi silti kriittisesti luomua.

– Välttäisin Kiinassa ja Espanjassa tuotettuja kasviksia, olivat sitten luomua tai ei. Ne eivät ole laadukkaita ja niistä voi olla jäämiä raskasmetalleista, Leino uskoo.

Leivän ja muut gluteenia sisältävät tuotteet Leino raakaisi pois ruokavaliosta. Ruis-, vehnä- ja ohraviljatuotteet sisältävät gluteenia.

– Ihmiset alkavat ymmärtää, että leipä ei ole ravintoamme, vaan kasvikset ja marjat. Viljatuotteet ovat olleet ihmisravinnossa vasta 12 000 vuotta. Proteiinit eivät pilkkoudu suolistossamme.

Vaikka leivän kanssa on pysytty hengissä, ei Leino näe sitä tarpeellisena. Leipätiedotus kertoo, että suomalaiset saavat viljoista rautaa ja sinkkiä ja magnesiumia. Silti Leinolla on oma vastaveto.

– Viljoissa on sidosainetta, fytaattia. Se estää kaikkien noiden hyödyllisten vitamiinien imeytymisen, Leino uskoo. Hän perustaa tietonsa lukuisiin alan tutkimuksiin, joihin hän on 16-vuotisen ravitsemusuransa aikana perehtynyt. Hän tekee tutkijoiden kanssa yhteistyötä myös syöpätutkimuksissa.

Tutkimuksia ja niiden kyseenalaistamista

Leino kyseenalaistaa ja epäilee paljon. Huutia saa esimerkiksi ruokaympyrä. Eikä hänen päätään ole helppoa kääntää.

– Tiedemaailmasta löytyy faktaa näihin. Kuka ruokaympyrän luomisen on rahoittanut, Leino heittää, eikä ole valmis antamaan periksi.

Julkisuuteen tuodaan Leinon mielestä erilaisia ”fiaskotutkimuksia”. Hän ottaa esimerkiksi tutkimuksen liiallisesta vitamiinien käytön vaarallisuudesta.

– Tutkimuksessa ei tuotu koko asian ydintä edes esille. Raportti oli todella vääristelty – se sisälsi ihan höpöhöpö-juttuja, teilaa Leino.

– Päinvastoin, vitamiinit ovat meille tärkeitä, mutta missä muodossa ne otetaan, sillä on merkitystä.

Leino tarjoaa tilalle omaa tutkimustaan ja totuutta. Hän kertoo tehneensä empiiristä tutkimusta 16 vuotta. Empiirinen tutkimus on kokemusperäistä tutkimusta, joka perustuu tutkimuskohteen havainnointiin tai mittaamiseen.

Leinon mielestä hänen asiakkaidensa kertomukset kertovat onnistuneesta hoidosta. Hänellä on tutkimuslaboratorio Tanskassa – näytteet tutkitaan Yhdysvalloissa Floridassa ja New Yorkissa.

– Olen auttanut potilaita eroon diabeteksesta ja ihottumista. Nämä tulokset on saavutettu ruokavaliota muuttamalla. Faktat puhuvat puolestaan, kun ihmisen mieli ja hyvinvointi kohoavat, kun löydetään oikeat, hänelle sopivat ruoka-aineet. Taustalla vaikuttaa myös se, että ihmiset tietämättään kärsivät ruoka-aineallergioista tai -yliherkkyydestä.

Taru Leino tiedostaa, miten fanaattiseen terveysfriikkiin suhtaudutaan.

– Varmasti moni ajattelee, että tuo on kamalan tiukka, ja että sen lapset kärsivät, mutta päinvastoin. Meidän lapsemme saavat äärettömän laadukasta ravintoa, eivätkä he ole juuri koskaan sairaita. Ruuan ansiosta heidän vastustuskykynsä on kunnossa.

Lähteet: YLE Keski-Pohjanmaa